Ben Hecht called him "White Fang," and director Charles Vidor took him to court for verbal abuse. The image of Harry Cohn as vulgarian is such a part of Hollywood lore that it is hard to believe there were other Harry Cohns: the only studio president who was also head of production; the ex-song plugger who scrutinized scripts and grilled writers at story conferences; a man who could see actresses as either "broads" or goddesses. Drawing on personal interviews as well as previously unstudied source material (conference notes, memos, and especially the teletypes between Harry and his brother, Jack), Bernard Dick offers a radically different portrait of the man who ran Columbia Pictures—and who "had to be boss"—from 1932 to 1958.
Maksa helposti kortilla, Klarnalla, Apple Paylla tai Google Paylla. Etkö ole tyytyväinen? Sinulla on aina 14 päivän palautusoikeus. Lue lisää ehdoistamme. Jos sinulla on kysyttävää, lähetä meille sähköpostia osoitteeseen hello@memmo.org.
Memmo tekee opiskelusta helpompaa – missä päin maailmaa ikinä oletkin. Meillä yhdistät kurssikirjat ja fiksut opiskelutyökalut yhteen paikkaan: tiivistelmät, visat, podcastit ja muistikortit. Ja sitten Ted, opiskelukaverisi, joka vastaa kaikkeen, mitä ikinä mietitkin. Yli 50 000 opiskelijaa opiskelee jo täällä – rakennettu auttamaan sinua oppimaan nopeammin ja stressaamaan vähemmän.